Onko verikokeen glukoosiarvo merkitty punaisella? Vai oletko huomannut, että lounaan jälkeen tekisi heti mieli nukahtaa ja parin tunnin kuluttua on taas nälkä? Molemmissa tapauksissa verensokeriin kannattaa kiinnittää huomiota. Hyvä uutinen on, että kohonneeseen verensokeriin voi usein vaikuttaa ruoalla, liikunnalla ja unella. Nopeimmin saat selville, mikä toimii juuri sinulla, kun seuraat verensokeriasi päivän aikana glukoosisensorilla.
Mikä on normaali verensokeri?
Verensokeri eli veren glukoosipitoisuus muuttuu päivän mittaan: aterian jälkeen se nousee ja muutaman tunnin kuluttua laskee. Siksi tarkastellaan useimmiten paastoverensokeria, joka mitataan aamulla vähintään 8 tuntia viimeisen aterian jälkeen.
| Paastoverensokeri (laskimoveren plasmasta) | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|
| alle 6,1 mmol/l | normaali |
| 6,1–6,9 mmol/l | suurentunut paastoglukoosiarvo eli esidiabetes |
| 7,0 mmol/l tai enemmän | viittaa diabetekseen, lääkäri toistaa tutkimuksen |
Myös terveen ihmisen verensokeri nousee aterian jälkeen ja palautuu ennalleen parissa tunnissa. Lääkäri käyttää rajaa 7,8 mmol/l glukoosirasituskokeessa, jossa verensokeri mitataan 2 tuntia makean glukoosiliuoksen juomisen jälkeen. Viitearvot voivat vaihdella hieman laboratorioittain, joten katso aina omat laboratoriotuloksesi. Liian matalakaan verensokeri ei ole normaali, joten tarkista laboratorion alaraja.
Mistä tietää, että verensokeri on korkea?
Lievästi kohonnut verensokeri ei usein aiheuta mitään merkkejä. Siksi esidiabetes löytyy usein sattumalta verikokeessa. Jos verensokeri on pitkään korkea, voi ilmetä:
- jatkuvaa janoa ja tiheää virtsaamistarvetta, myös öisin;
- väsymystä ja uneliaisuutta, erityisesti aterioiden jälkeen;
- selittämätöntä painonlaskua;
- näön hämärtymistä;
- hitaasti paranevia haavoja sekä toistuvia sieni- tai virtsarakkotulehduksia.
Jos sinulla on näitä oireita, käy yleislääkärillä ja mittauta verensokerisi. Jos suvussasi on diabetesta, olet ylipainoinen tai verenpaineesi on korkea, verensokeri kannattaa tarkistaa myös ilman oireita.
Miksi verensokeri on korkea aamulla?
Moni ihmettelee, miksi verensokeri on aamulla korkeampi kuin illalla, vaikka ei ole syönyt yöllä. Yleensä syynä on se, että elimistö erittää aamuyöllä hormoneja (kortisolia ja kasvuhormonia), jotka vapauttavat maksasta glukoosia päivän energiaksi. Tätä kutsutaan aamunkoittoilmiöksi. Terveellä ihmisellä insuliini hoitaa tilanteen, mutta insuliiniresistenssissä tai diabeteksessa aamun verensokeri jää korkeaksi. Aamuarvoa voivat nostaa myös myöhäinen ja runsas illallinen, huono uni ja stressi.
Miten pitää verensokeri hallinnassa ruokavalion avulla?
Eniten vaikuttaa se, mitä ja kuinka paljon syöt. Myös syömisjärjestyksestä voi olla apua:
- Syö ensin kasvikset ja proteiini, vasta sitten hiilihydraatit. Kuitu ja proteiini hidastavat sokerin imeytymistä, jolloin verensokeri ei nouse yhtä jyrkästi.
- Valitse ruokia, joiden glykeeminen indeksi on matala. Täysjyvävilja, palkokasvit, kasvikset, marjat ja pähkinät nostavat verensokeria hitaammin kuin vaalea leipä, makeat aamiaismurot ja mehu.
- Lisää kuitua. Kauran ja ohran beetaglukaanit auttavat osana ateriaa vähentämään aterian jälkeistä verensokerin nousua. Kaurapuuro on siis parempi aamiainen kuin vaalea leipä hillolla. Lue kuidusta tarkemmin artikkelista suoliston puhdistus ja kuitu.
- Älä juo sokeria. Mehu, virvoitusjuoma ja makea kahvijuoma nostavat verensokeria nopeammin kuin useimmat ruoat.
- Kävele aterian jälkeen. Jo 10–15 minuutin kävely aterian jälkeen auttaa lihaksia käyttämään glukoosia.
- Nuku riittävästi. Huonosti nukutun yön jälkeen elimistön insuliiniherkkyys on heikompi ja makeanhimo suurempi.
Onko ravintolisistä apua?
Ravintolisä ei korvaa ruokavalion muuttamista eikä diabeteslääkkeitä. EU:ssa verensokeria koskeva väite on hyväksytty vain yhdelle kivennäisaineelle: kromi edistää veren glukoositasojen pysymistä normaalina. Kromia saa myös täysjyväviljasta, lihasta, pähkinöistä ja parsakaalista, ja tasapainoisella ruokavaliolla siitä on harvoin puutetta. Kromi ei tee ihmeitä makeanhimolle, vaikka sitä usein näin mainostetaan.
Kanelille, berberiinille, inositolille ja muille suosituille lisäravinteille ei ole hyväksytty verensokeria koskevaa väitettä. Lue inositolista ja siitä, miksi sitä tutkitaan insuliiniresistenssin yhteydessä, artikkelista inositoli. Jos käytät diabeteslääkkeitä, keskustele lääkärin kanssa ennen minkään ravintolisän aloittamista.
Miten verensokeria mitataan kotona: verensokerimittarilla vai glukoosisensorilla?
Verensokerimittari mittaa verensokerin sormenpään veripisarasta. Se näyttää verensokerin juuri sillä hetkellä. Se ei kerro, mitä tapahtui tuntia ennen tai jälkeen.
Glukoosisensori eli CGM (jatkuva glukoosinseuranta) on pieni sensori olkavarren tai vatsan iholla. Ohut ja taipuisa säie mittaa glukoosia ihonalaisesta kudosnesteestä ja lähettää lukeman puhelimeen. Näin näet verensokerisi ympäri vuorokauden myös nukkuessasi.
Glukoosisensorin suurin etu on, että näet heti, miten elimistösi reagoi juuri kyseiseen ruokaan. Sama kaurapuuro voi nostaa yhden ihmisen verensokeria tuskin lainkaan ja toisen jyrkästi. Muutamassa päivässä selviää, mitkä ruoat, ateria-ajat ja annoskoot sopivat sinulle, auttaako kävely aterian jälkeen ja miten huono uni vaikuttaa seuraavan päivän verensokeriin.
Mikä glukoosisensori kannattaa valita?
Hyvä valinta on LinX-glukoosisensori glükoosimonitor.ee-verkkokaupasta:
- yksi sensori kestää 15 päivää;
- lukema siirtyy puhelimeen minuutin välein, kalibrointia ei tarvita ja sormenpäämittaus tarvitaan vain, jos lukema ja vointi eivät vastaa toisiaan;
- sensori on vedenkestävä: suihku ja liikunta eivät haittaa, ja sen kanssa voi uida enintään 60 minuuttia enintään 2 m:n syvyydessä;
- asettaminen kestää pari minuuttia ja on lähes kivutonta;
- sopii 2 vuoden iästä alkaen, sovellus toimii Android-puhelimissa (10 tai uudempi) ja iPhonessa (iOS 14 tai uudempi).
Muista, että sensori mittaa kudosnestettä, ei verta. Nopeissa muutoksissa lukema on 5–15 minuuttia verensokeria jäljessä. Jos vointi ja lukema eivät vastaa toisiaan, tarkista verensokeri sormenpäästä.
Voiko glukoosisensorin saada reseptillä?
Voi, jos täytät Viron Tervisekassan korvausehdot ja lääkäri on tehnyt hoitopäätöksen. Tervisekassa korvaa glukoosisensoreista 90% tyypin 1 diabetesta sairastaville ja vuodesta 2025 alkaen myös tyypin 2 diabetesta sairastaville, joiden hoitoon kuuluu lyhytvaikutteinen insuliini. Myös LinX kuuluu korvattaviin laitteisiin 1. heinäkuuta 2025 alkaen. Hoitopäätöksen tekee erikoislääkäri, esimerkiksi endokrinologi tai lastenlääkäri. Jos et ole varma, koskeeko korvaus sinua, kysy lääkäriltäsi.
- Reseptillä: valitse glükoosimonitor.ee-verkkokaupan reseptituotteet. Maksat vain omavastuuosuuden ja saat sensorit kätevästi pakettiautomaattiin.
- Ilman reseptiä: jos sinulla ei ole diabetesta mutta haluat ymmärtää verensokeriasi ja ruokavaliotasi paremmin, aloita LinX-aloituspakkauksesta. Kahdella sensorilla saat 30 päivän tiedot. Se riittää tavallisten ruokiesi ja tapojesi kokeilemiseen.
Jos verensokerisi on jo korkea, vatsanseutu kasvaa eikä väsymys hellitä, lue myös artikkeli insuliiniresistenssin merkeistä.
Usein kysytyt kysymykset
Sopiiko glukoosisensori myös ihmiselle, jolla ei ole diabetesta? Sopii. Monet käyttävät sitä kuukauden tai kaksi nähdäkseen, miten ruoka, liikunta, uni ja stressi vaikuttavat verensokeriin, ja muuttavat tapojaan sen perusteella. Glukoosisensori ei tee diagnoosia, vaan siihen tarvitaan lääkäri ja verikoe.
Kuinka korkeaksi verensokeri saa nousta aterian jälkeen? Terveen ihmisen verensokeri nousee aterian jälkeen lyhyeksi aikaa ja palautuu ennalleen parissa tunnissa. Sensorin lukemaa tavallisen aterian jälkeen ei voi verrata suoraan glukoosirasituskokeen raja-arvoihin. Jos sensori näyttää aterioiden jälkeen toistuvasti hyvin korkeaa verensokeria, esimerkiksi yli 11 mmol/l, keskustele lääkärin kanssa.
Voiko esidiabeteksesta päästä eroon? Usein voi. Painonpudotus, päivittäinen liikunta, sokerin ja valkoisten jauhojen vähentäminen sekä riittävä uni voivat palauttaa verensokerin normaaliksi. Mitä aiemmin aloitat, sitä helpompaa se on.
Sattuuko sensorin asettaminen? Useimmat tuntevat vain lievän pistoksen. Asetin vie ihon alle hyvin ohuen ja taipuisan säikeen, eikä itse neula jää ihon alle.
Artikkeli ei korvaa lääkärin neuvoja. Lähteet: Itä-Tallinnan keskussairaalan laboratorio, plasman paastoglukoosi; Tervisekassa, diabeetikoiden sensorointi.